Tämä FAQ on julkaistu ensimmäisen kerran Terminaali 3/00:ssa Jari Korhosen kirjoittamana. Tämän jälkeen päivitystä on sillointällöin tehty, joten vastauksissa saattaa olla pieniä asiavirheitä. Näistä olisi hyvä ilmoittaa istuvalle tiedotusministerille.

Opiskelusta

1. Tarvitseeko kursseille ilmoittautua?

Kursseille täytyy itse ilmoittautua ja se tapahtuu Pepissä tai Tuudossa. Poikkeuksena tähän on fuksivuoden ensimmäiset kurssit, joihin ilmoittautumisesta ei tarvitse huolehtia ennen opintojen alkua vaan teette sen ensimmäisenä päivänä tuutorisi johdolla. Joillakin kursseilla on löyhemmät vaatimukset kurssille ilmoittautumisen suhteen ja joillakin tiukemmat. Mm. kielikurssit toteutetaan pienemmissä ryhmissä ja kurssit täyttyvät nopeasti eli kannattaa olla hereillä näiden osalta! Kannattaa myös tarkistaa, milloin ilmoittautuminen sulkeutuu. Joskus on saattanut käydä niin, ettei opiskelija ole mahtunut Ohjelmointi 2 -kurssille, koska ei ilmoittautunut sille ajoissa eikä mahtunut enää mukaan! Kurssien ilmoittautumisajat näkyvät Pepissä ja Tuudossa kurssin tiedoissa.

2. Mistä tiedän mitä kursseja minun tulisi valita?

Tutkintoon kuuluvat kurssit, niiden suunnitellut suoritusajankohdat sekä valinnaisuudet löytyvät Oulun yliopiston opinto-oppaasta. Fuksivuonna opinnot ovat kaikilla saman alan opiskelijoilla hyvin samankaltaiset ja tuutorisi ohjeistaa myös kurssivalinnat sekä opintosuunnitelman tekemisen alkusyksyn aikana.

3. Onko luennoilla pakko käydä?

Tarkista onko kurssin luennoilla läsnäolopakkoa. Suurimmalla osalla kursseista ei ole, eli lähtökohtaisesti vastaat itse opiskelustasi. Luennoilla tai laskuharjoituksissa käyminen ei siis välttämättä ole pakollista. Kielikursseilla opetus muistuttaa paljon lukio-opetusta, ja läsnäolo kursseilla on enemmän tai vähemmän pakollista.

4. Kannattaako luennoilla käydä?

Suurimmalle osalle opiskelijoista luennoista on todellista hyötyä. Usein (ei aina) kurssin kannalta keskeisimmät asiat selviävät paremmin luennoilla kuin esimerkiksi kirjoista lukemalla. On myös hyvä muistaa, ettei luennoilla käyminen korvaa itsenäistä opiskelua vaan tukee sitä. Jos luennoitsija on huono, toisin sanoen lukee vain luentokalvoja ääneen, ei luennoilla välttämättä kannata käydä. Itsenäisesti opiskelemalla on useimmiten aivan mahdollista saavuttaa sama kuin luennoilla käymällä.

Kurssin ensimmäisellä luennolla kannattaa aina käydä, koska siellä tiedotetaan kurssin suoritustavasta, opintomateriaalista, laskuharjoituksista, ilmoittautumisesta laboratorioharjoituksiin jne. Samalla myös näkee millaisia luentoja luennoitsija pitää. Myös välikoetta tai tenttiä edeltävällä luennolla kannattaa yleensä käydä, koska monet luennoitsijat antavat hyviä ”tärppejä” tenttiä varten ja kertaavat muutenkin keskeisimpiä asioita.

5. Entä laskuharjoituksissa (laskareissa)?

Laskuharjoituksissa kannattaa yleensä käydä silloinkin, vaikka ei luennoilla viihtyisikään. Siinä missä luennot ovat usein luennoitsijan yksinpuhelua, laskarit muistuttavat enemmän esimerkiksi lukion matematiikan tunteja (positiivisessa mielessä.) Laskareissa käydään läpi esimerkkejä, ja laskuja pääsee laskemaan myös itse. Lisäksi laskareiden pitäjä neuvoo ongelmatilanteissa. Joidenkin kurssien laskareista saa myös jonkinlaisia lisäpisteitä, jotka sitten nostavat loppu- tai välitenttien pistemäärää. Toteutus vaihtelee; toisinaan vaaditaan omatoimista lisätehtävien ratkaisemista, mutta joskus pelkkä läsnäolo riittää. Laskareissa kannattaa siis olla aktiivinen. Ratkaisujen kopioimisen sijaan tehtävien laskeminen oikeasti itse on ehkä paras tapa läpäistä ainakin matematiikan kurssit.

6. Mistä löydän tietoa kurssien aikatauluista, luentoperuutuksista, laskariryhmistä

yms? Kurssien pääsääntöinen tiedotuskanava aikatauluille, tehtäville jne. on niiden Moodle-sivut. Mahdollisista peruutuksista myös yleensä lähetetään kurssille ilmoittautuneille Moodlen kautta sähköpostia. Aikataulut selviävät kuitenkin myös kurssien Peppi-sivuilta ja Tuudon lukujärjestyksestä. Ellei muuten ilmoiteta, kurssit alkavat näissä ilmoitettuna ajankohtana ja luentosalissa.

7. Mistä hankin kurssimateriaalin?

Kurssien luentokalvot ja kurssimateriaali löytyy nykypäivänä lähes yksinomaan kurssien Moodle- sivuilta digitaalisena. Hyvälaatuiset luentokalvot riittävät kurssin läpäisemiseen. Jos niiden laatu sattuu kuitenkin olemaan surkea, lisämateriaalin kuten kurssikirjan, muun kirjallisuuden tai internetin käyttäminen on paikallaan varsinkin, jos ei luennoilla viihdy. Tentteihin valmistautuessa erityisesti vanhojen tenttien läpikäynti nauttii suurta suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Vanhoja tenttejä on saatavilla mm. meidän ainejärjestömme sähköisessä tenttiarkistossa. Jotkut kurssinpitäjät laittavat myös vanhoja tenttejä muun kurssin opetusmateriaalin mukaan Moodleen.

8. Miten löydän oikean luentosalin tai luokan?

Linnanmaan kampus on suuri, ja rakennus voi tuntua aluksi todella sekavalta. Opit kuitenkin kulkemaan kampuksella hyvinkin pian. Tuudosta löytyy kätevä kartta, josta voit hakea tiloja niiden nimen perusteella. Yliopiston sivuilta löytyy lisäksi kampusalueen kartta.

Tenttimisestä

9. Tarvitseeko tentteihin ilmoittautua?

Kyllä. Ilmoittautumatta jättämisestä voi seurata ikävä yllätys tenttipaperia palautettaessa, riippuen assistentin virkainnosta. Kurssin aikaisiin välikokeisiin ilmoittaudutaan yleensä Pepissä tai Tuudossa samalla kun itse kurssillekin, mutta loppukokeet ja kurssien ulkopuoliset tentit ovat asia erikseen. Ne pidetään yleensä samaan aikaan monen muun tentin kanssa jossain isossa luentosalissa. Paikkoja tietyn tentin tekijöille ei ole kuin sen verran kuin heitä on etukäteen ilmoittautunut. Lisäksi tenttiin pitää muistaa ilmoittautua edellisen viikon maanantaina ennen kello 12. Sitä ei siis saa unohtaa. Lisää ohjeita yliopistotenteistä löytyy yliopiston sivuilta.

10. Minne ja milloin tenttitulokset tulevat?

Tenttitulokset tulevat Peppiin sekä Tuudoon. Osalla kursseista ennen tätä tulokset julkaistaan myös kurssin Moodle-sivuille anonyymisti. Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelijoista annetun johtosäännön mukaan opintosuoritusten tulokset on julkistettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvosteltavakseen. Kesätentit ovat poikkeus; niiden tuloksia ei kannata odottaa tulevaksi ennen syksyä. Jos tenttituloksia ei ala kuulua, kannattaa asiasta kysyä luennoitsijalta. Jos sieltä päin ei kuulu mitään, ota yhteyttä killan opetusministeriin. Kurssinpitäjät ovat kuitenkin toivoneet, että jos jostain syystä tarvitsee kurssin opintopisteet tai tiedon kurssin läpäisystä pikimmiten, kertoo siitä jo ennen tenttiä, niin asiat sujuvat jouhevammin.

11. Miksi tenttipapereita ei saa takaisin?

Yleisesti ottaen tenttipapereita ei palauteta. Tähän ovat syynä säännökset, jotka määräävät yliopiston arkistoimaan tenttipaperit tietyn ajan. Jos haluaa tutustua tenttinsä arvosteluun, siihen on oikeus. Tenttipaperit täytyy vain käydä kysymässä kurssin pitäjältä. Tenttipaperista on oikeus saada itselleen jäljennös.

Teekkarin tuntomerkeistä

12. Saako haalarin värin valita itse?

Olet valinnut haalarisi värin ottaessasi vastaan opiskelupaikkasi tietotekniikan koulutusohjelmassa. Yksi haalarin tehtävästähän on viestiä kantajansa opiskelualasta jo kauas ja helpottaa lajitoverien löytämistä esimerkiksi bileolosuhteissa. Tietoteekkareiden musta on sitä paitsi perinteikäs väri: myös muiden Teekkaripaikkakuntien Tietoteekkarit (lappeen Rantoja lukuunottamatta) kantavat ylpeinä mustia haalareitaan.

13. Milloin saan haalarit?

Haalaritilaus venyy usein vuoden vaihteeseen ja haalarit saapuvat keväällä maaliskuun aikoihin. Tästä kyllä tiedotetaan eli kärsivällisyyttä asian suhteen. Haalarit pääset sovittamaan ja ennakkotilaamaan jo syyskuussa.

14. Miksi Teekkarilakki on niin kallis?

Oululainen Teekkarilakki on aivan oma versionsa eteläisten serkkujen vastaavasta, niinpä valmistusmäärätkin ovat pieniä. Se on kuitenkin jokaisen oululaisen Teekkarin tärkein ja perinteikkäin tuntomerkki, johon kannattaa ehdottomasti panostaa. Sehän hankitaan yleensä vain kerran elämässä. Ja muistathan: Oululainen Teekkarilakki on maailman paras Teekkarilakki.

15. Mitä solmut Teekkarilakin tupsunarussa tarkoittavat?

Solmut kertovat Oulussa vietettyjen Teekkariwappujen lukumäärän. Ne eivät siis (periaatteessa) oikeasti kerro vuosikurssista mitään, vaikka usein puhutaankin “vuosikurssisolmuista”. Toki vietettyjen Teekkariwappujen lukumäärästä voi usein päätellä myös vuosikurssin: useimmiten kaksisolmuteekkari opiskelee kolmatta vuotta, ellei sitten ole viettänyt yhtä vuotta esimerkiksi valtion palveluksessa ja viettänyt Teekkariwappua siitä huolimatta. Valmistumisen jälkeen solmut avataan; solmutonta oululaista Teekkarilakkia kantaa siis vain valmis DI tai arkkitehti. On syytä huomata, että tämä solmukäytäntö pätee vain Oulussa. Etelän Teekkareilla solmujen teko ei onnistu yhtä hyvin, koska heidän tupsunarunsa lähtee keskeltä lakkia. Heillä solmu voi kertoa esimerkiksi avioitumisesta, lasten lukumäärästä jne.

16. Entäs lakin koristeet?

Oululaisessa Teekkarilakissa käytetään kokardina killan kokardia. Lakki kertoo siis paitsi oululaisuudesta, myös opintoalastasi. Lakin “tipassa” olevat mahdolliset ylimääräiset koristeet ovat yleensä hallituskokardeja, ja kielivät siitä, että lakin kantaja toimii tai on joskus toiminut kiltansa tai Oulun Teekkariyhdistys ry:n hallituksessa tai jossain muussa pestissä. Jotkut saattavat myös opintoalaansa vaihdettuaan kiinnittää entisen kiltansa kokardin tippaansa.

Opiskelijaelämästä

17. Minkälaista on opiskelijaelämä?

Opiskelijaelämää voi harjoittaa monin eri tavoin ja tapahtumia on nykyisin tarjolla laidasta laitaan. Killan, muiden Teekkarikiltojen tai poikkitieteellisiä, eli kaikille yliopiston opiskelijoille avoimia tapahtumia on tarjolla lähes jokaiselle päivälle, joten valinnanvaraa riittää. Perinteinen “ryypätään ja rellestetään” -meininki toki on mahdollista, mutta ei lainkaan pakollista oman ryhmänsä löytämiseksi. Opiskelu on huomattavasti omatoimisempaa kuin alemmilla koulutusasteilla eikä se välttämättä ole sidottua tiettyyn paikkaan tai aikaan.

18. Missä ovat Oulun parhaat baarit?

Riippuu, mistä tykkää. Isoja yliopiston haalaribileitä järjestetään yleensä Mangossa tai Ilonassa. Viikonloppuisin yliopisto-opiskelijat suosivat tanssipaikoista yleensä 45 Specialia (rockmusiikkia ja boheemi ilmapiiri), Kaarlenholvia (äärettömän ahdas aina perjantaisin ja lauantaisin) tai Mangoa (ne, joille eurodancekin kelpaa). Ilona on maksukykyisen valinta. Baareista opiskelijoita tapaa esimerkiksi Mallaskellarista, St. Michaelsista, Leskisestä ja monista muista paikoista. Kysy tarkemmin joltakulta, joka tietää mieltymyksesi.

19. Koska syödään? Ja missä?

Yliopiston ravintolat ovat jakautuneet Juveneksen ja Unirestan ravintoloihin. Syöt silloin kuin nappaa, arkisin on aina joku ravintola auki yliopistolla 10-14 välillä. Ravintolat tarjoavat ylioppilaskunnan jäsenille (eli juuri sinulle, arvon ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksanut opiskelija) alehintaista ruokaa ravintoloissa, joita on sijoitettu ympäri yliopistoa. Annoksen hinta vaihtelee 2.95 eurosta (perusateria) aina 5.60 euroon saakka (erikoisateriat ja rasvamätöt). Opiskelijakortiksi yliopiston ravintoloissa käy sekä fyysinen kortti että Tuudon tai Pivon sähköinen opiskelijakortti.

Ruokalistat löydät helpoiten Juveneksen tai Unirestan sivuilta, tai Tuudosta. Kesän 2024 aikana ravintoloiden nimet uudistuivat ja joissain paikoissa saattaa lukea vielä ravintolan vanha nimi uuden sijaan. Osassa ravintoloista on käytössä itsepalvelukassa, jota varten tarvitset Tuudo- tai Pivo-sovelluksen ja siinä olevan sähköisen opiskelijakortin.

Ravintolat linnanmaan kampuksella:
• Foobar (lounas: 10-11 & 12:15-17:00)
• Lipasto + grillipiste (lounas: 10:30-14; vanha Napa)
• Kerttu (lounas: 10:30-14; vanha Kastari)
• Voltti (lounas: 10:30-14; vanha Kylymä)
• Mara (lounas: 10-14:30; OAMK:in puolella)
• Julinia + Julinia Garden (lounas: 10:30-13:30; OAMK:in puolella; vanha Foodoo)

20. Mitkä ovat vuoden suurimmat ja parhaimmat fuksitapahtumat?

Suurimpia fuksitapahtumia ovat fuksisuunnistus, fuksisitsit, fuksilakitus sekä Wapputapahtumiin kuuluvat fuksiuitot ja lakitus. Parhaimpia fuksitapahtumia edellisten lisäksi on ehdottomasti killan fuksi-info, kiltiskierros ja tuutorpäättärit. Kaikista näistä kuulet varmasti tuutoriltasi sekä fuksivastaavalta ja/tai -apureilta.

21. Mitä hallitus tekee?

Hallituksen tehtävänä on muun muassa johtaa killan toimintaa, kutsua killan kokoukset koolle, valmistella niissä esille tuotavat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset, valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa sekä edustaa kiltaa. Hallitus toimii yhden kalenterivuoden kerrallaan ja se valitaan vaalikokouksessa. Fuksille näkyvin hallituksen edustaja on fuksivastaava eli fuksiasiainministeri.

22. Miten pääsen mukaan killan toimintaan?

Killan toiminta on kaikille kiltalaisille avointa ja myös fuksit ovat tervetulleita kaikkiin killan järjestämiin tapahtumiin (mikäli ei toisin mainita). Kilta-aktiiviksi pääsee helpoiten loppusyksyn vaalikokouksessa, jossa valitaan seuraavaksi vuodeksi hallituksen lisäksi myös toimihenkilöt, jotka hoitavat useita killan tärkeitä tehtäviä. Toimihenkilöpesteistä saa lisätietoa kysymällä hallitukselta tai nykyisiltä virkaa hoitavilta henkilöiltä sekä ennen vaalikokousta pidettävästä pestien esittelytilaisuudesta.